top of page

VAALITEEMAT

ELÄMME
MIELENTERVEYSKRIISISSÄ.

Kriisin juurisyyt ovat turvattomuutta ruokkivassa yhteiskunnassa. Jatkuva tehostamiseen, kulutukseen ja kilpailuun perustuva suoritusyhteiskunta uuvuttaa meistä yhä useamman. Ihmisten lisäksi se kuluttaa loppuun kotiplaneettamme. Meidän täytyy sekä tarjota parempaa apua että hankkiutua eroon pahoinvointia tuottavista rakenteista. Tarvitsemme politiikkaa, joka luo toivoa ja turvaa. 

julia.-tausta-nettisivut.png

MIELENTERVEYDEN
TURVAA

1

Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat romahtamassa pitkäaikaisen aliresursoinnin takia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, mutta apua on lähes mahdoton saada. Inhimillistämme mielenterveys- ja päihdepolitiikan sekä pelastamme sote-palvelut.

​

MIELENTERVEYS KOSKETTAA JOKAISTA 

​

Lähes jokainen suomalainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden ongelmia. Hyvä mielenterveys ei ole vain ongelmien poissaoloa, vaan jokaisen hyvinvoinnin perusta. Nuorilla mielenterveyden häiriöt ovat ylivoimaisesti suurin terveysuhka: opiskelijoista jo joka kolmas kokee masennus- ja ahdistusoireita. Mielenterveyden ja jaksamisen ongelmat ovatkin uusi kansansairaus. Silti avun saaminen on tehty usein mahdottomaksi.

​

Terveydenhuollon menoista vain 5% käytetään mielenterveyteen, vaikka mielenterveyshäiriöt ovat jo yleisin työkykyvyttömyyseläkkeiden ja pitkien sairauslomien syy. Ihmisten sairastuminen toimintakyvyttömäksi rapauttaa taloutta, mitä kuvaa mielenterveyden ongelmien aiheuttamat 11 miljardin vuosikustannukset. Hyvä mielenterveys syntyy suhteessa ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja siksi kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. Mielenterveyden ongelmia pitää ehkäistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Samalla meidän on uudistettava mielenterveyspalveluita tuottava järjestelmä.

 

Keinoja parantaa mielenterveyspalveluita:

  • Toteutetaan Terapiatakuu: maksuttomaan lyhytterapiaan tulee päästä kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta. Turvataan myös pitkien kuntoutuspsykoterapioiden saatavuus.

  • Tehdään psykoterapiakoulutuksesta maksutonta ja kaksiportaista (erikseen lyhyt- ja pitkien kuntoutuspsykoterapioiden pätevyys).

  • Laajennetaan lakisääteinen opiskeluhuolto (psykologi- ja kuraattoripalvelut) varhaiskasvatukseen ja korkeakouluihin.

  • Varmistetaan koulupsykologien ja -kuraattorien sujuva saatavuus ja siirtymä hyvinvointialueille.

  • Otetaan käyttöön päätösten mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioiminen.

 

​

PÄIHDEONGELMASTA EI SAA RANKAISTA

​

Lisääntyvät mielenterveyden ongelmat ilmenevät myös lisääntyvinä päihdeongelmina. Huumeita on usein helpompi saada kuin mielenterveyden hoitoa: monille päihteiden käyttö on yritys itselääkitä omaa pahaa oloa. Karuimmillaan lopputulos on se, että Suomessa on suhteellisesti Euroopan eniten nuorten huumekuolemia. Nämä kuolemat ovat estettävissä inhmillisemmällä mielenterveys- ja päihdepolitiikalla. Siksi politiikan on aika muuttua.

 

Keinoja inhimilliseen ja tiedeperustaiseen päihdepolitiikkaan:

  • Huumekuolemat laskuun pitkäjänteisellä päihdepolitiikalla: tavoitteeksi 0 huumekuolemaa

  • Huumeiden käyttö tai päihdeongelma ei saa olla esteenä mielenterveyspalveluiden saamiselle

  • Luovutaan huumeiden käytön rangaistavuudesta: tarjotaan apua, ei rangaistuksia

  • Mahdollistetaan huumeiden käyttöhuoneet haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

​

​

PELASTETAAN SOTE

​

Aliresursointi ja epäsuotuisiin lopputuloksiin johtava politiikka näkyy paitsi mielenterveyspalveluiden puutteessa myös laajemmin koko sosiaali- ja terveydenhuollon osittaisessa romahduksessa. Tämä on näkynyt muun muassa siten, että edes ambulanssit eivät ole päässeet päivystykseen. Erityisen heikolla tolalla on perusterveydenhuolto, mikä lisää eriarvoisuutta ja tuloerojen vaikutusta terveyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin tulisi olla jokaisen oikeus, mutta köyhä mies elää Suomessa keskimäärin 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvätuloinen. Emme voi toistaa laman virheitä ja leikata palveluista. Päinvastoin: meidän täytyy panostaa niihin ja pysäyttää yhdysvaltalainen kehityssuunta, jossa hoidon saaminen riippuu varallisuudesta ja työstatuksesta. Vahva panostus perusterveydenhuoltoon, matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäisyyn säästää myös kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta.

 

Keinoja pelastaa sosiaali- ja terveydenhuolto:

  • Parannetaan henkilöstön saatavuutta ja hyvinvointia panostamalla parempiin työoloihin, palkkaukseen ja johtamiseen.

  • Varmistetaan hyvinvointialueiden resurssit antamalla hyvinvointialueille verotusoikeus. Näin turvataan hyvinvointialueiden rahoituksen lisäksi myös niiden itsemääräämisoikeus.

  • Otetaan käyttöön omalääkärimalli, jolla mahdollistetaan hoitosuhteiden pysyvyys ja jatkuvuus.

julle-4.jpg

TERVEYDENHUOLLON MENOISTA VAIN 5% KÄYTETÄÄN MIELENTERVEYTEEN,
VAIKKA SEN HÄIRIÖT OVAT JO YLEISIN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN
JA PITKIEN SAIRASLOMIEN SYY. 

TALOUDELLISTA
TURVAA

2

Kestävän talouden pohja on hyvinvoivat ja toimintakykyiset ihmiset.

Siksi työhyvinvointi on talous- ja työllisyyspolitiikan ytimessä. Luomme olosuhteet, jossa jokainen voi tehdä töitä, opiskella ja toimia yrittäjänä palamatta loppuun. Samalla tuemme tukea tarvitsevia ja turvaamme kaikkien toimeentulon perustulolla.

 

LYHYTNÄKÖISET LEIKKAUKSET SOSIAALI- JA TERVEYDEN-HUOLTOON SEKÄ KOULUTUKSEEN AIHEUTTAVAT KUSTANNUKSIA

​

Tulevaisuudesta leikkaaminen ei ole oikea keino valtiontalouden alijäämän tasapainoittamiseksi. Panostukset terveyteen ja koulutukseen tulisi nähdä menoerien sijaan investointeina, sillä ne ovat perustavanlaatuisia edellytyksiä työn tekemiselle. Näistä leikkaaminen taas aiheuttaa yhteiskunnallista pahoinvointia ja osattomuutta, mikä näkyy kasvaneina kuluina muualla, kuten kroonistuneiden vaivojen erikoissairaanhoidossa, työkyvyttömyyseläkkeissä sekä poliisin, sosiaalihuollon, oikeuslaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen palveluissa. Erityisen tärkeää on panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, sillä elämän alkuvaiheen perusturvallisuuden tunne ennustaa merkittävästi tulevaa hyvinvointia.

​

TYÖKYVYTTÖMÄNÄ EI TÄYTETÄ TYÖLLISYYSTAVOITTEITA

​

Väestön ikääntyminen lisää entisestään paineita työikäisen väestön panokselle - yhä pienemmän porukan pitäisi jaksaa työelämässä entistä pidempään. Siksi työhyvinvointi on talous- ja työllisyyspolitiikan ydintä. Aivomme eivät ole muuttuneet kivikaudelta, mutta elämän tahti ja työn vaatimukset kiihtyvät jatkuvasti. Tämä näkyy siinä, että mielenterveysongelmat ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyden syyksi. Suuri osa nuorista tutkitusti pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta. Mielekäs työ kuitenkin lähtökohtaisesti tukee mielenterveyttä ja siksi jokaiselle tulee olla mahdollisuus tehdä töitä omien voimavarojen mukaan. 

​

Keinoja vähentää työkyvyttömyyttä:

  • Uudistetaan työturvallisuuslaki, jotta siinä huomioidaan työelämän muutokset, kuten psykososiaalinen kuormitus ja digitalisoituminen.

  • Parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon.

  • Tuodaan lisää joustavuutta työelämään mahdollistamalla työskentely lyhennetyllä työajalla ja edistämällä monipaikkaista työskentelyä.

 

​

RATKAISTAAN MIELENTERVEYSKRIISI JA VAHVISTETAAN YHTEISKUNNALLISTA OSALLISUUTTA PERUSTULOLLA 

​

Jokaisen tulee voida työskennellä, opiskella ja toimia yrittäjänä ilman burnoutia. Keskeinen kuormituksen aiheuttaja on taloudellinen epävarmuus, jonka vuoksi mielenterveyttä ja osallisuutta tulee vahvistaa taloudellisella turvalla. Perustulo on keskeinen ratkaisu mielenterveyden kriisiin, sillä se tuo taloudellista varmuutta ja vahvistaa perusturvallisuuden kokemusta. Tämä näkyi myös Suomen perustulokokeilussa, joka vahvisti selvästi osallistujien mielenterveyttä.

​

Samalla meidän täytyy tukea kaikkia sitä tarvitsevia riippumatta työkyvystä, taata kaikkien toimeentulo ja torjua köyhyyttä. Vuoden 2018 OECD-raportin mukaan Suomessa eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Euroopan suurin. Verrattuna hyvätuloisiin riski sairastua masennukseen on nelinkertainen pienituloisilla miehillä ja kolminkertainen pienituloisilla naisilla. Mielenterveys on siis perustavanlaatuisesti talouskysymys ja köyhyyden torjunta on mielenterveyden turvaamista.

​

Keinoja parempaan mielenterveyteen perustulolla:

  • Otetaan käyttöön askeleena perustuloa kohti osallistumistulo, jossa ehtona on itse valittu yhteisön toimintaan osallistuminen.

  • Otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo, joka takaa kaikille jatkuvan perustoimeentulon. Sen avulla on sujuvampaa siirtyä yrittäjäksi tai kokeilla siipiään toisella alalla vähittäin sivutoimisen yrittäjyyden tai osa-aikatyön muodossa. 


 

YRITTÄJYYS ON KEHITYKSEN KULMAKIVI JA SEN PITÄÄ OLLA MAHDOLLISTA KAIKILLE HALUKKAILLE

​

Kun perustoimeentulo ja -palvelut kuuluvat kaikille, yhä useampi voi luoda uutta. Alle 250 työntekijän pienet- ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen talouden kivijalan, sillä niiden osuus bruttokansantuotteen arvonmuodostuksesta on yli 40 %. 2000-luvulla työpaikkojen nettolisäys on kertynyt kokonaan pk-yrityksiin, ja niistä vielä erityisesti 1—9 henkeä työllistäviin mikroyrityksiin. Vaikka pk-yritykset, mikroyritykset ja yksinyrittäjät ovat olennaisia Suomen talouden ja työpaikkojen kannalta, suuryritysten intressit dominoivat talouskeskustelua. Suomen talouden ja työllisyyden kasvua rajoittavat pullonkaulat sijaitsevat todellisuudessa yrittäjäksi ryhtymisen ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen riskeissä, joita helpotetaan parhaiten sosiaaliturvalla, joka ei rankaise yrittäjyydestä, sekä tukemalla ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista esimerkiksi väliaikaisesti alennetuilla työnantajamaksuilla.  

​

Keinoja yrittäjyyden helpottamiseen:

  • Tuetaan mikroyrittäjyyttä mm. joustavilla YEL-maksuilla.

  • Ensimmäistä työntekijää palkatessa tulee työnantaja vapauttaa työnantajamaksuista työsuhteen ensimmäisen vuoden ajaksi. Käteen jäävän rahan voi yritys käyttää sen kasvun ja menestyksen kannalta keskeisiin toimiin.

  • Tarjotaan maksutonta yritysneuvontaa erityisesti yrityksen elinkaaren alussa ja lopussa ja tehdään yrittäjän talousneuvonnasta osa sitä. Tarjotaan yrittäjälle tukea ja apua elämänmuutoksessa. 

  • Mahdollistetaan yrittäjyyden kokeilu opintojen aikana siitä kiinnostuneille nuorille.

 

​

PANOSTUKSET VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN MAHDOLLISTAVAT KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN TALOUDEN

 

Suomesta on hyvät edellytykset luoda vihreän siirtymän osaamisen keskus, ja näitä olosuhteita tulee edelleen vahvistaa sujuvoittamalla investointien lupaprosesseja, takaamalla kohtuuhintaisen ja toimintavarman sähkön saatavuus sekä purkamalla teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen välistä sektori-integraatiota päästöjen ja kustannusten vähentämiseksi. Osaamisen saatavuuden parantamiseksi tulee myös helpottaa merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa sekä saada kansainväliset opiskelijat jäämään Suomeen valmistuttuaan.

​

Keinoja ympäristön ja ihmisten kannalta kestävään talouteen:

  • Lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta.

  • Sujuvoitetaan vihreän siirtymän lupaprosesseja ottamalla käyttöön keskitetty lupamalli, jossa on vain yksi asiointikanava, yksi hakemus ja yksi valitusmahdollisuus.

  • Tasapainotetaan valtion taloutta esimerkiksi luopumalla ympäristölle haitallisista tuista, verottamalla ympäristölle haitallista toimintaa ja kuluttamista sekä uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverohelpotukset kohdistumaan mikroyrittäjille.

  • Mitataan talouden onnistumista muillakin mittareilla kuin bruttokansantuotteella, kuten aidon kehityksen indeksillä, joka mittaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kehitystä.

  • Poistetaan tarveharkinta työperäisestä maahanmuutosta.

  • Helpotetaan kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen myöntämällä heille pysyvä oleskelulupa tutkinnon suorittamisen jälkeen.

julia2-13.jpg

PERUSTULO ON KESKEINEN RATKAISU MIELENTERVEYDEN KRIISIIN, SILLÄ SE TUO TALOUDELLISTA VARMUUTTA JA VAHVISTAA PERUSTUVALLISUUDEN KOKEMUSTA.

KOULUTUKSEN
TURVAA

3

Tiede, taide ja koulutus ovat elämän merkityksen ydintä, mutta myös avaintekijöitä Suomen tulevaisuuden menestykselle. Niihin investoimalla vähennämme eriarvoisuutta, vahvistamme osaamista ja lisäämme mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään.

​

Hyvinvoivassa Suomessa kukoistavat tiede, taide, koulutus ja kulttuuri. Sivistys ja kaikkien mahdollisuus toteuttaa itseään ovat itsessään arvokkaita eikä niiden tarvitse palvella vain työelämän tarpeita. Koulutuksen kunnianpalautus edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla tasoilla, tieteelliseen perustutkimukseen sekä kulttuuriin. Valtion taloutta tasapainotettaessa tulisi muistaa, että panostukset sivistykseen ja kulttuuriin tuottavat inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia, mutta leikkaukset heikentävät Suomen edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja tuottavat valtiolle kustannuksia toisaalla. Koulutus, tiede ja taide eivät ole menoeriä, vaan investointeja.

​

 

KOULUTUS TUKEE HYVINVOINTIVALTIOTA

​

Yhdenvertaisuutta lisäävä koulutus on ollut Suomen ylpeys, joka on myös nostanut Suomen moderniksi hyvinvointivaltioksi. Heikentyneet oppimistulokset ilmentävät niin lyhytnäköisten koulutusleikkausten tuloksia kuin tutkimustiedon vastaisia koulutuspoliittisia päätöksiä, joissa lapsille ja nuorille on sysätty enemmän vastuuta kuin mihin heidän vielä kehittyvät aivonsa kykenevät. Oppimistulosten heikentyminen painottuu niihin lapsiin, joiden perheillä on muutenkin vaikeaa. Tämä vahvistaa eriarvoistumista ja johtaa nuorten elämän mahdollisuuksien kaventumiseen. Lisäksi nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen on yhteydessä heikentyneisiin oppimistuloksiin. Uupuneena ei pysty oppimaan.

​

 

ANNETAAN NUORILLE KASVURAUHAA JA OPETTAJILLE RIITTÄVÄT RESURSSIT TEHDÄ TYÖNSÄ HYVIN

​

Kouluista ei pidä tehdä suorituskeskeisiä tutkintotehtaita, vaan koulujen tulee olla lapsille ja nuorille turvallisia paikkoja kasvaa ja kokeilla uusia asioita. Opettajille kohdistetut epärealistiset vaatimukset suhteessa resursseihin ja kaupallis-poliittisten intressien mukana muuttuvat opetussuunnitelmat ovat heikentäneet opettajien mahdollisuuksia keskittyä opettamiseen. Koulujen tarkoitus on ennen kaikkea kasvattaa ja sivistää. Se vaatii tilaa ja kasvurauhaa.

​

Koulutukseen panostaminen tarkoittaa myös opiskelijoihin panostamista. Koulutuspaikkojen lisääminen ei lisää koulutustasoa, jos opiskelijoita ei tueta saamaan opintoja loppuun. Tällä hetkellä joka kolmas opiskelija kokee mielenterveysongelmien oireita ja kärsii erityisesti taloudellisesta epävarmuudesta. Opiskelijoille kuuluu yhtä hyvä sosiaaliturva kuin muullekin väestölle. Korkeakoulujen opintopsykologipalveluiden tulee olla lakisääteiset kuten peruskoulussa.

​

Keinoja koulutuksen turvaamiseksi:

  • Kohtuullistetaan opettajien työkuormaa ja turvataan oppimisen kannalta riittävän pienet ryhmäkoot kirjaamalla perusopetuslakiin opettajamitoitus.

  • Ehkäistään alueellista ja koulujen välistä eriarvoistumista tukemalla riittävällä tasa-arvorahalla niiden päiväkotien ja koulujen toimintaa, joiden alueilla on matala koulutusaste, paljon työttömyyttä, vieraskielisiä ja vähävaraisia perheitä.

  • Lisätään ammatillisen koulutuksen resursseja opetuksen laadun turvaamiseksi.

  • Nostetaan korkeakoulutettujen nuorten osuus 60% ikäluokasta lisäämällä aloituspaikkoja, mutta samalla lisäten korkeakoulujen resursseja, jotta opetuksen laatu ja opiskelijoiden tukipalvelut turvataan.

  • Parannetaan opiskelijoiden toimeentuloa luopumalla opintotuen kaksiportaisuudesta, korottamalla opintorahan osuutta ja korottamalla opintotuen tulorajoja. Säädetään opintolainalle korkokatto.

  • Helpotetaan mahdollisuuksia oman osaamisen päivittämisen ilman uutta korkeakoulututkintoa panostamalla myös lyhyisiin, työelämän kysyntää palveleviin koulutuksiin.  

  • Paikataan aiempien koulutusleikkausten vaikutuksia lisäpanostuksilla kaikkeen koulutukseen.

​

​

TIEDE PÄÄTÖKSENTEON POHJANA, HYVINVOINNIN LUOJANA JA ITSEISARVONA 

​

Politiikan ei pidä olla erillinen ammatti, vaan politiikkaan tarvitaan laajasti eri tieteenalojen edustajia. Itse olen psykologian asiantuntija ja tehnyt myös tutkimusta. Tämän vuoksi minulle on erityisen tärkeää, että poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. 

 

Suomi on kansainvälisesti tunnettu tieteellisestä huippututkimuksestaan monilla aloilla. On tärkeää pitää yliopistot laaja-alaisina ja panostaa pieniinkin aloihin, sillä niillä tehdään erityisen tärkeää sivistystyötä.

 

Keinoja tieteen turvaamiseksi:

  • Turvataan tieteen perusrahoitus ja palautetaan yliopistojen autonomia.

  • Tuetaan perustutkimusta, joka on kaiken tutkimuksen pohja.

  • Tuetaan innovaatioita tuottavan tutkimuksen ohella humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, koska ihmisen toiminnan ymmärrys on erityisen tärkeää tässä ajassa.

​

​

KULTTUURILLA ON KESKEINEN MERKITYS MYÖS IHMISTEN HYVINVOINNILLE JA YHTEISÖLLISYYDELLE

​

Kirjastot, pienetkin kirjastot ovat tärkeitä. Valtion tehtävä ei ole määrätä, mikä on hyvää taidetta, vaan se on taideyhteisön päätettävissä: taiteeseen kuuluu olennaisesti vapaus. Myös alakulttuureille ja vähemmistöille kulttuuri on tärkeä yhteisöllisyyden ja oman äänen kuulumisen väline. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille ja niiden tulee olla saavutettavissa kaikille esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tukemisen kautta.

​

Keinoja kulttuurin turvaamiseksi:

  • Nostetaan kulttuurin rahoitus yli  yhteen prosenttiin valtion budjetista. 

  • Tuetaan kulttuuria esimerkiksi valtion apurahoilla, toimeentulon varmistamisella (perustulo), freelancereiden aseman vahvistamisella. 

  • Vahvistetaan kulttuurin yhdenvertaisuutta mahdollistamalla kulttuuriharrastukset esimerkiksi lapsille, vähemmistöille ja vangeille.

KOULUTUKSEN KUNNIANPALAUTUS EDELLYTTÄÄ PANOSTUKSIA KOULUTUKSEEN KAIKILLA TASOILLA, TIETEELLISEEN PERUSTUTKIMUKSEEN SEKÄ KULTTUURIIN.

LUONNON JA ILMASTON
TURVAA

4

Kiihtyvä luontokato ja ilmastokriisi ovat aikamme suurimmat haasteet, jotka näkyvät myös toivottomuutena ja ahdistuksena. Niiden ratkaiseminen tulee olla kaiken päätöksenteon prioriteetti. Toivo syntyy toimimalla, ja ilmastoahdistusta hoidetaan vaikuttavalla ilmastopolitiikalla. Kaikkea elämää tulee suojella.

 

Älyllisen elämän evoluutio vaatii planeetan, joka on jatkuvasti elinkelpoinen 3-4 miljardia vuotta. Se, että sellainen planeetta on kehittynyt, meidän kotimme maa, on uskomaton ihme. Materialistiseen kuluttamiseen ja kasvuun perustuva elämäntapa on vieraannuttanut siitä, että tämä elämä maapallolla ei ole itsestäänselvää.

 

Viimeisen 50 vuoden aikana me ihmiset olemme hävittäneet 70% maailman luonnonvaraisista eläimistä. Maailman nisäkkäistä enää vain 4% on villieläimiä: loput 96% ovat ihmisiä ja meidän koti- ja tuotantoeläimiämme. Eläimet ja luonnonresurssit eivät ole meitä varten olevia kulutushyödykkeitä. Luonnon monimuotoisuus on kuin huojuva korttitalo, jonka romahtaessa romahdamme mekin. Suomessa joka toinen luontotyyppi ja joka yhdeksäs laji ovat uhanalaisia, ja kehityssuunta on edelleen heikkenevä. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen ajattelutavan muutoksen, jossa näemme ihmiset olemme tasavertainen osa luontoa ja elonkirjoa. 

​

Keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi:

  • Panostetaan luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen. Suojellaan 30% maa- ja merialueista vuoteen 30 mennessä ja kannustetaan vapaaehtoiseen suojeluun. Suojellaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Lisätään luonnonsuojelun rahoitusta sitomalla sen vastaamaan 0,5-1,5% bruttokansantuotteesta.

  • Huolehditaan maaperän terveydestä ja pölyttäjistä. Torjutaan haitallisia vieraslajeja, ehkäistään niiden leviämistä ja asettautumista.

  • Eläimet ovat tuntevia olentoja, eivät omaisuutta. Uudistetaan eläinsuojelulaki huomioimaan se. Kielletään turkistarhaus ja lisätään uhanalaisten lajien suojelua.

  • Kehitetään ja otetaan käyttöön ekosysteemitilinpitoa. Luonnolle on annettava arvo, jos sen ylihyödyntämiseen halutaan puuttua.

 

HIILINIELUT KUNTOON JA EROON FOSSIILIRIIPPUVUUDESTA

 

Tuotantomme perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen ylikuluttamiselle. Sen sijaan on investoitava kotimaisiin ja kestäviin energiantuotantomuotoihin, energiansäästöön ja energitehokkuuteen on nopeutettava. Tämä on keskeistä myös turvallisuuspoliittisesti ja Suomen omavaraisuuden varmistamiseksi.

 

Maankäyttösektorista on tullut ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästönlähde, mikä on romahduttanut Suomen hiilinielut. Paitsi että tämä on merkittävä uhka Suomen tavoitteelle hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, se luo massiivisia kustannuksia myös taloudelle.  Mikäli Suomi ei saa hiilinieluja korjattua, joudumme maksamaan EU:lle miljardikorvaukset päästöjen korvaamisesta.

​

YK:n mukaan 90% maailman maataloustuista on haitaksi ilmastolle ja ihmisille. Myös Suomessa liha- ja maitoteollisuutta tuetaan miljardein, jotta lihan hintaa voidaan keinotekoisesti pitää alhaisena. Samalla runsas lihansyönti on tutkitusti haitallista ihmisten terveydelle. Tämä on järjetöntä, joten ympäristölle haitallisista tuista tulee luopua: tuetaan sen sijaan kestävää kehitystä. 

​

Verotuksella on keskeinen rooli ihmisten ohjaamisessa kohti vihreämpiä valintoja: verotetaan työn ja yrittäjyyden sijaan enemmän sitä, mitä halutaan vähentää, eli päästöjä. Haittaveroja tulisi erityisesti kohdentaa ympäristölle erityisen saastuttavaan kulutukseen, kuten lentämiseen ja lihansyöntiin.

​

Keinoja ilmaston turvaamiseksi:

  • Korvataan fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energianlähteillä.

  • Luodaan hiilinielujen pelastusohjelma.

  • Kehitetään säännellyt ja läpinäkyvät vapaaehtoisen päästökompensoinnin markkinat, jotta maanomistajille syntyy taloudellinen kannustin ylläpitää hiilinieluja.

  • Yritykset haluavat olla osana ympäristökriisien ratkaisuja: tuetaan siihen. Velvotetaan finanssiala ja yritykset seuraamaan ja raportoimaan riskeistään luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle säännöllisesti. Tuetaan ja palkitaan korjaustoimista.

  • Luovutaan ympäristölle haitallisista tuista ja ohjataan yritystuet vihreän siirtymän tukemiseen.  

  • Verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän: päästöjä. Asetetaan esimerkiksi haittavero lentämiselle.

​

TARVITTAVAT ILMASTO- JA YMPÄRISTÖTOIMET TULEE TOTEUTTAA OIKEUDENMUKAISESTI

 

Olen sitoutunut noudattamaan Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjan periaatteita. Samalla kun hillitsemme ilmastonmuutosta ja pysäytämme luontokadon, meidän on vähennettävä eriarvoisuutta ja jaettava vihreän siirtymän kustannukset oikeudenmukaisesti.  Meidän tulee huomioida valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmisryhmät sekä siirtymäaloilla työksentelevät, kuten maatalousyrittäjät. 

 

ILMASTOKRIISI ON IHMISTEN TOIMINNASTA SYNTYNYT KRIISI – SIKSI RATKAISUIHIN TARVITAAN MYÖS PSYKOLOGIAN ASIANTUNTEMUSTA 

 

Meillä on jo tiedossa keskeiset keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi: tarvitsemme vain ihmisten motivoimista ja tukemista kestävien ratkaisujen valintaan. Olen perehtynyt aiheeseen käyttäytymistieteiden näkökulmasta ja tavoitteenani on tuoda asiantuntemustani myös politiikkaan. Esimerkiksi ilmastotuuppauksen avulla ihmisiä voidaan ohjata käyttäytymistieteellisin keinoin kestävempiin ratkaisuihin. Tuuppauksessa ihminen saa valita itse, mutta kestävästä valinnasta tehdään helpompi ratkaisu: kuten tarjoamalla ensisijaisesti kasvisruokaa. 

 

Ilmastokriisi on myös terveyskriisi, sillä ympäristö on sekä fyysisen- että mielenterveyden elinehto. Ilmastokriisi luo terveysriskejä esimerkiksi lisäämälläi sään ääri-ilmiöitä. Kiihtyvä luontokato ja eläinten käyttäminen ravinnoksi lisäävät myös pandemioiden riskiä.

​

YK:n mukaan 90% maailman maataloustuista on haitaksi ilmastolle ja ihmisille. Myös Suomessa liha- ja maitoteollisuutta tuetaan miljardein, jotta lihan hintaa voidaan keinotekoisesti pitää alhaisena. Samalla runsas lihansyönti on tutkitusti haitallista ihmisten terveydelle. Tämä on järjetöntä, joten ympäristölle haitallisista tuista tulee luopua: tuetaan sen sijaan kestävää kehitystä. 

 

On myös vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että monipuolisten luontoympäristöjen lähellä asuminen edistää terveyttä lukuisin tavoin: lisää fyysistä aktiivisuutta, parantaa mielialaa, keskittymiskykyä ja palautumista sekä vähentää sairastuvuutta esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyden häiriöihin ja tyypin 2 diabetekseen. 

 

Tutkimusten mukaan ympäristöystävälliset teot ja kestävä elämäntapa parantavat ihmisten kokemaa hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemusta ja mielialaa. Vihreä siirtymä ei ole kurjistamista, vaan hyvinvoiva luonto on edullinen ja helppo tapa edistää myös ihmisten hyvinvointia. 

​

Keinoja terveyden ja elinympäristön turvaamiseksi:

  • Mahdollistetaan kaikille yhdenvertainen oikeus lähiluontoon omasta varallisuudesta riippumatta.

  • Tuetaan esimerkiksi kasviproteiinien kehittämistä edullisen lihan hinnan sijaan sekä ruokahävikin ja ylikulutuksen vähentämistä.

VEROTUKSELLA ON KESKEINEN ROOLI IHMISTEN OHJAAMISESSA KOHTI VIHREÄMPIÄ VALINTOJA.

bottom of page