EI POLTETA LOPPUUN
MEITÄ EIKÄ MAAPALLOA.
VAALITEEMAT EUROVAALEISSA
Olen ehdolla vilpittömästä rakkaudesta Eurooppaa kohtaan sekä uskosta siihen, että vielä ei ole liian myöhäistä. Käsissämme ovat viimeiset hetket muuttaa maailman suunta, jotta voimme saavuttaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden.
Tehostamiseen, ylikulutukseen ja kilpailuun perustuva suoritusyhteiskunta ruokkii mielenterveyskriisiä, aiheuttaen uuden epidemian, joka uhkaa polttaa loppuun ihmiset. Samalla Eurooppa muun maailman ohella kuumenee ilmastokriisin synnyttämien helleaaltojen ja maastopalojen alla. Näiden kriisien ohella sota on palannut Eurooppaan Ukrainan palaessa pommien alla, ja mahdollisuudet elää rauhassa ja suojassa väkivallalta järkkyvät ympäri maailmaa.
Tämän kaiken keskellä on hyvin mahdollista että ensi kaudella Euroopan parlamentissa poliittisten voimien tasapaino kääntyy kunnianhimoista ilmastopolitiikka ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamista vastaan. Jos äärioikeiston kannatus olisi viime vaaleissa ollut korkeampaa, moni tällä kaudella tehty uudistus olisi voinut jäädä tekemättä. Tämä voi kuitenkin olla edessä ensi kaudella.
Euroopan Vihreät ovat onnistuneet kokoaan suurempaan vaikuttamiseen tällä kaudella ja mm. historiallinen luonnon ennallistamisasetuksen hyväksyminen on osoitus tästä. Ratkaisut kriiseihin eivät löydy äärioikeiston ajamasta ulossulkemisesta, poteroitumisesta tai ilmastotoimien jarruttamisesta. Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Inhimillisyyden ja myötätunnon äänen.
Yhteiskunnallisten rakenteiden ja päätösten tulisi tukea ihmisten mahdollisuuksia elää tasavertaisesti ja ilman kohtuutonta kuormittumista sekä ympäristön ja luonnon hyvinvointia. Kuitenkin nykypolitiikan keskiössä on usein jotain aivan muuta: tuottamisen ja suorittamisen painetta, kohtuuttomia odotuksia kaiken tehostamisesta ja kriisien päälle laastaroimista juurisyihin puuttumatta. Kaiken lisäksi kriisit, konfliktien kärjistyminen ja kiristynyt henkinen ilmapiiri lietsovat toisiaan.
"Tässä maailmantilanteessa tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Inhimillisyyden ja myötätunnon äänen."
Mielen hyvinvoinnin turvaamisen tulee olla kaiken politiikan päätöksenteon keskiössä. Hyvä mielenterveys syntyy suhteessa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Mielenterveys on keskeinen osa niin sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, talous– ja työllisyyspolitiikkaa kuin ilmastopolitiikkaakin. Lopulta kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. EU:n päätökset voivat merkittävällä tavalla luoda inhimillisempää yhteiskuntaa, kun eurooppalaiset päättävät toimia yhdessä.
Mielenterveyden merkitystä yhteiskunnalle on liian pitkään väheksytty – mutta nyt se on aika ottaa vakavasti, ja käydä keskustelua Euroopan tasolla siitä miltä haluamme että tulevaisuuden yhteiskunta näyttää. Politiikassa tarvitaan empatiaa ja psykologian asiantuntemusta. Aluevaltuutettuna ja varakansanedustajana Pirkanmaalla olen pyrkinyt tuomaan mielenterveyden ammattilaisen näkökulmaa yhteiskunnan haasteisiin ja puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin, unohtamatta yksilöiden kohtaamista ja heidän tarinoiden esiin nostamista.
En ole politiikassa vain siksi, että haluan olla päättämässä. Vaan myös siksi, koska haluan vaikuttaa kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Vaikka tuntisimme olevamme miten yksin, meillä on jokaisella ääni, joka ansaitsee tulla kuulluksi myös kaukaisilta tuntuvilla päätöksenteon tasoilla. Me kuulumme kaikki yhtä lailla myös sinne. Minä haluan viedä teidän äänenne mukanani Euroopan parlamenttiin. Siksi olen ehdolla eurovaaleissa 9.6.2024.
Kiireen kulttuurista tasapainoisempaan elämään - Ei polteta ihmisiä loppuun kohtuuttomien vaatimusten alle
1
Mielenterveyden ongelmien kasvu on niin inhimillisesti kuin taloudellisesti Euroopan suurimpia haasteita. Yksi sen aiheuttaja on jatkuvasti intensiivisemmäksi ja siten kuormittavammaksi muuttunut työelämä. Työelämän muutos on myös luonut epävarmuutta nuorten keskuudessa ja monet ovat huolissaan omasta jaksamisestaan tulevaisuuden työssä. Näillä toimilla työelämän kuormaa voidaan helpottaa:
-
Säädetään erillinen EU-direktiivi, joka keskittyy psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja torjumiseen työelämässä.
-
Edistetään oikeutta selkeän työn ja vapaa-ajan erottamiseen Right to disconnect-direktiivillä.
-
Edistetään työelämän joustavuutta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tuetaan mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.
-
Torjutaan nuorisotyöttömyyttä varmistamalla EU:n nuorisotakuun toteutuminen, joka takaa kaikille alle 30-vuotiaille aidon mahdollisuuden kouluttautua tai työllistyä.
Perustelut:
Mielenterveyden ongelmien kasvu näkyy muun muassa siinä, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on tunnistanut stressin, ahdistuksen ja masennuksen yleisimmiksi työperäiseksi terveysongelmaksi Euroopassa. Tämän lisäksi lähes 45 prosentilla työntekijöistä on mielenterveyteen mahdollisesta haitallisesti vaikuttavia riskitekijöitä, ja 80 prosenttia esihenkilöistä ovat huolissaan työperäisestä stressistä. Nämä riskit voivat johtaa pitkiin poissaoloihin työelämästä ja lisäävät varhaiseläkkeelle jäämistä.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin todennut, että Euroopalla ei ole enää varaa olla puuttumatta mielenterveyden ongelmiin, sillä ne maksavat noin 600 miljardia joka vuosi. Siksi komissio on luonut ensimmäistä kertaa EU:n mielenterveysstrategian, joka osoittaa EU:n valmiutta etsiä ratkaisuja mielenterveyskriisiin. Strategiassa korostetaan kokonaisvaltaista lähestymistä mielenterveyteen ja tämän toteuttamiseen tarvitaan psykologian asiantuntemusta ja näkökulmaa siitä miten mielenterveyttä voidaan paremmin huomioida politiikan eri alueilla. Euroopan terveysunionin kehittämisessä mielenterveyden kuuluu olla keskiössä.
Työelämän digitalisoituminen koronapandemian vauhdittamana ja tekoälyn seurauksena luo mahdollisuuksia joustavuudelle, mutta sen aiheuttamat riskit on myös tunnistettava ja säädeltävä. Työaikojen pidentyminen, etäopiskelun yleistyminen, työn ja vapaa-ajan sulautuminen yhteen sekä jatkuvan tavoitettavuuden luoma stressi heikentävät työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointia. Muutos on myös luonut epävarmuutta ja monet ovat huolissaan omasta jaksamisestaan tulevaisuuden työelämässä jota määrittää kiire ja paine tuottavuudesta.
Työntekijöillä on oikeus työn ja vapaa-ajan erottamiselle ja Euroopan parlamentti onkin pyrkinyt tällä kaudella edistämään lainsäädäntöä joka mahdollistaisi oikeuden olla tavoittamattomissa työaikojen ulkopuolella. Euroopan komissio ei kuitenkaan ole vieläkään tuonut lainsäädäntöaloitetta asiasta joten sen edistämistä tarvitaan myös seuraavalla kaudella. Samoin EU on tällä kaudella tuonut uutta lainsäädäntöä tekoälyn riskien hallintaan joka esimerkiksi kieltää tekoälyn käytön ihmisten tunteiden tunnistamiseen työpaikoilla. On tärkeää pitää huolta että jatkossakin tekoälyn käytössä oikeudenmukaisuus ja turvallisuus taataan, ja että työntekijöiden asemaa ei kohtuuttomasti heikennetä uuden teknologian seurauksena. Samalla jokaisella tulisi olla oikeus riittävään toimeentuloon työkyvystä riippumatta. Suomalaisessa perustulokokeilussa on jo kyetty osoittamaan, että perustulon avulla voidaan vähentää pitkäaikaistyöttömien kroonistuneita mielenterveysongelmia.
Hyvinvoiva luonto elämän ja mielenterveyden perustana - Ei anneta ainoan kotiplaneettamme palaa elinkelvottomaksi
2
Eurooppa muun maailman ohella kuumenee ilmastokriisin synnyttämien helleaaltojen ja maastopalojen alla. Kiihtyvä luontokato ja ilmastokriisi ovat aikamme suurimmat haasteet, jotka näkyvät myös kasvavana toivottomuutena ja ahdistuksena. Tähän haasteeseen vastataksemme tarvitsemme kokonaisvaltaisen ajattelutavan muutoksen, jossa näemme ihmiset tasavertaisena osana luontoa ja elonkirjoa. Se voidaan tehdä seuraavia toimia edistämällä:
-
Tehdään EU:sta hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä ja irtaudutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
-
Suojellaan kolmannes EU:n maa- ja merialueista. Näistä 10 % on oltava tiukasti suojeltua.
-
Otetaan käyttöön tehokkaat ja pitkäjänteiset keinot etenkin Itämeren, jokien ja järvien suojelemiseen ja ennallistamiseen.
-
Otetaan laajaan käyttöön ‘ei merkittävää haittaa’ -periaate, joka takaa, että ilmastotoimia ei tehdä luonnonsuojelun kustannuksella.
Perustelut:
Jos ekologista kriisiä ei ratkaista, muulla politiikalla ei ole väliä, koska emme tule selviämään yhteiskuntana näistä kriiseistä. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen ajattelutavan muutoksen, jossa näemme ihmiset tasavertaisena osana luontoa ja elonkirjoa. On myös tärkeää, että löydämme sopivan tasapainon uusiutuvien energiamuotojen ja luonnonvarojen kestävän käytön välillä, ja että toteutamme vihreän siirtymä oikeudenmukaisesti niin, että haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat tukea kestävämpään elämiseen.
Vihreä siirtymä ei ole kurjistamista, vaan hyvinvoiva luonto on edullinen ja helppo tapa edistää myös ihmisten hyvinvointia. Psykologian tutkimus osoittaa kiistattomasti lähiluonnon vaikutuksen ihmisten mielenterveyteen. Monipuolisten luontoympäristöjen lähellä asuminen mm. lisää fyysistä aktiivisuutta, parantaa mielialaa, keskittymiskykyä ja palautumista sekä vähentää sairastuvuutta esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveyden häiriöihin. Tutkimusten mukaan ympäristöystävälliset teot ja kestävä elämäntapa parantavat ihmisten kokemaa hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemusta ja mielialaa.
Ylikuluttamisella on myös yhteys stressiin ja yleiseen pahoinvointiin, ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen ja päästöttömän energian siirtymisen ohella energian ja luonnonvaroja kuluttamisen on myös samaan aikaan vähennyttävä. Muuten tasapainon säilyttäminen ihmisten ja luonnon välillä on mahdotonta, jos energian kulutus jatkaa kasvuaan vaatien akkuteollisuuden ja voimaloiden mittavaa laajentamista, jolla on usein myös ympäristö ja luonto vaikutuksia, jotka voivat olla hyvin negatiivisia. Vaikka päästöjen ripeä alentaminen täytyy toteutua, pitkäkestoiseen hyvinvointiin voidaan päästä vain muuttamalla yhteiskuntaa poispäin kulutuksen ihannoimisesta.
Ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan voi kaikista eniten vaikuttaa juuri EU-tasolla, sillä EU:n yhteiset kansainvälisistä sopimuksista juontavat päätökset ohjaavat Suomen tavoitteita päästövähennyksistä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. 11,8–17,8 % Suomen lainsäädännöstä tuleekin suoraan EU:lta. Ilmastotoimien vaikuttavuus on myös huomattavasti laajempi, kun mukana on yhden maan sijasta 27 jäsenvaltiota. Eurooppa on niin mittava manner, että päätöksemme vaikuttavat merkittävästi koko maailmaan.
Vaikka Suomen hiilineutraaliustavoite on yksi Euroopan kunnianhimoisimmista, toimet sen saavuttamiseksi ovat tämän hallituksen aikana lipsumassa. Samalla hallitus on ollut kaatamassa Suomen nimissä EU:n yritysvastuudirektiiviä, joka vaatisi kaikkia eurooppalaisia yrityksiä olemaan hyväksikäyttämättä ihmisoikeuksia ja ympäristöä toiminnassaan. Lainsäädäntö olisi luonut EU:n laajuiset kannustimet kestävälle liiketoiminnalle, joka hyödyttäisi erityisesti Suomen kaltaisia maita. Parlamentissa yksittäiset MEPit voivat hallituksen linjasta riippumatta ajaa kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, ja näin toivottavasti myös luoda painetta hallitusta kohtaan pysymään sovituissa tavoitteissa.
Toivoa ja turvaa rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamisesta - Ei polteta Eurooppaa sodan ja polarisaation liekeissä
3
Sota on palannut Eurooppaan Ukrainan palaessa pommien alla, ja mahdollisuudet elää suojassa väkivallalta järkkyvät ympäri maailmaa. Sota, konfliktit ja yhteiskunnallisten vastakohtien kärjistyminen heikentävät mielenterveyttä. Samalla algoritmit ruokkivat polarisoitunutta yhteiskuntaa. Sen vastakohtana voi kuitenkin toimia eheämpi Eurooppalainen yhteiskunta, joka perustuu yhteisille kokemuksille ja toisten kohtaamiselle. Rauhaa ja yhtenäisyyttä voidaan edistää näillä toimilla:
-
Tuetaan Ukraina Venäjän aloittamaan julman hyökkäyssodan voittoon ja edistetään Ukrainan jäsenyyttä EU:ssa. Pysäytetään Putinin hirmuhallinto.
-
Vaaditaan Gazaan välitön ja pysyvä tulitauko.
-
Helpotetaan kulttuurin harrastamista ja kestävää matkustamista koko EU:n alueella mm. kehittämällä yhtenäistä raideverkkoa ja EU:n yhteistä museokorttia.
-
Puututaan somejättien yksinvaltaan ja lisätään some-sovellusten sääntelyä, jotta sovellukset olisivat vähemmän koukuttavia ja niissä leviäisi vähemmän disinformaatiota ja vihaa.
Perustelut:
EU on saanut alkunsa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin haluttiin varmistaa, että Euroopassa ei olisi koskaan enää sotaa. EU onkin modernin ajan merkittävin pyrkimys luoda pysyvä rauha. Kuitenkin nyt olemme tilanteessa jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristön. Samalla humanitäärinen kriisi Gazassa vaatii EU:lta toimia rauhan edistämiseksi ja siviilien suojelemiseksi.
Sota, konflikti ja yhteiskunnallisten vastakohtien kärjistyminen osuvat suoraan elämään ja mielenterveyteen. Yhteiskunnan kiristynyt henkinen ilmapiiri madaltaa kynnystä väkivaltaisuuksien puhkeamiselle. Samalla sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio, sekä kuplautuminen polarisoi yhteiskuntaa vaarallisella tavalla. Keskustelut kärjistyvät ja eri mielipiteen omaavat löytävät itsensä tilanteesta jossa vastapuoleksi koetun kanssa on vaikea käydä rakentavaa keskustelua.
Algoritmit ruokkivat polarisoitunutta yhteiskuntaa, mutta sen vastakohtana voi toimia eheämpi Eurooppalainen yhteiskunta, joka rakentuu yhteisille kokemuksille ja toisten kohtaamiselle. EU on luonut monia mahdollisuuksia yhteisen eurooppalaisen kulttuuriin rakentamiselle ja Erasmus opiskelijavaihdot ovat hyvä esimerkki EU:n tuomista mahdollisuuksista. Vapaa matkustaminen Schengen alueella ja mahdollisuus muuttaa toiseen EU maahan opiskelemaan tai töihin on rikastuttanut monen eurooppalaisen elämää ja vahvistanut yhteenkuuluvuuden kokemusta. On tärkeää, että liikkuvuutta Euroopassa mahdollistetaan entistä paremmin ja kestävämmin.
Panostukset sivistykseen ja kulttuuriin tuottavat inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia, ja taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. EU:n laajuisen museokortin edistäminen olisi konkreettinen tapa edistää Euroopan yhtenäisyyttä ja kulttuurin merkitystä tulevalla kaudella. Tämä on entistä tärkeämpää ilmapiirissä jossa osa jäsenvaltioista on ajanut yhteistyön vähentämistä ja yhteisistä periaatteista joustamista.
Digitalisaatiolla voi olla rooli myös yhtenäisyyden luomisessa ja sosiaalisen median alustat voivat tarjota mahdollisuuden löytää uusia yhteisöjä ja ystäviä euroopan- ja jopa maailmanlaajuisesti. Siksi ratkaisu alustojen ongelmakohtiin ei ole niiden kieltäminen, vaan järkevä sääntely. Sosiaalisen media alustoilla on myös tärkeä rooli yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajina, mutta tämän täytyy toteutua kaikkien perusoikeuksia kunnioittaen. Etenkin lasten ja nuorten hyvinvointi digitaalisessa ympäristössä täytyy turvata.
Edellisen kauden aikana EU:ssa on laadittu lainsäädäntöä jossa kielletään alaikäisille suunnattu mainonta ja velvoitetaan alustoja ottamaan käyttöön toimenpiteitä joilla alaikäisten yksityisyyttä ja turvallisuutta suojellaan. Erittäin suurien verkkoalustojen on suoritettava vuosittainen riskinarviointi jossa eritellään palvelusta aiheutuvat riskit. Näissä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota mielenterveyden riskeihin.
